Ikuisena optimistina tästä odotuksen odotuksestakin löytää positiivisia puolia. Koska en ole vielä raskaana, voin surutta vaihtaa uuteen parempipalkkaiseen työpaikkaan, ilman kamalan huonoa omatuntoa siitä, että kohta jäisi äitiyslomalle. Voin suunnitella ulkomaanmatkoja, koska niihin ei varmasti ole hetkeen varaa lapsen synnyttyä. Voimme puolisoni kanssa ostaa uuden kodin, jota joutuu remppaamaan, kun ei ole kiirettä saada kaikkea valmiiksi. Voin nauttia ajasta, kun saan toteuttaa omia mielitekojani, sekä antaa jakamatonta huomiota ihanalle koirallemme.
Kun iän vuoksi ei ole vielä mikään paniikki, etteikö lapsia saisikaan, voi tämän vaiheen ottaa hauskana ja rentona yhdessäoloaikana. Tehdä asioita eteenpäin ja kaiken mahdollisimman valmiiksi lasta varten. Mielessä on käynyt myös tukivanhemmuus tai sijaisvanhemmuus, silloin biologisella lapsella olisi valmiiksi "sisaruksia", joiden kanssa viettää aikaa.
Toki odotan myös innolla sitä aikaa, kun saa lasten kanssa valmistella joulua ja viettää kotona äitiyslomaa, ilman aikatauluja ja kiireitä. Kaikki paineet ja stressi lapsen hankkimisesta on haihtunut ja jäljelle on jäänyt nautinta nykyisestä elämänvaiheesta. Valmistumme molemmat mieheni kanssa uuteen ammattiin ennen joulua, pitkä stressivaihe opiskelun ja työn yhdistämisestä on hellittänyt, sekä saamme nauttia lomasta vuoden vaihteessa. Uusi vuosi onkin hyvä aloittaa ilman paineita ja vain tyynenä odottaa, mitä se tuo tullessaan. Tämä ei tarkoita, ettemmekö jatkuvasti yrittäisi lasta, otamme vain ilon irti tästä elämänvaiheesta, niin kauan kuin ehdimme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti