keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Uudestaan, uudestaan ja uudestaan

Huomaan elämäni jaksottuvan aina kahteen viikkoon kerrallaan. Kausi alkaa alusta kuukautisten jälkeen, ensin on kaksi viikkoa yrittämistä, jonka jälkeen on kaksi viikkoa jännityksellä odottamista, tätä on yleensä seurannut pettymys. Ensimmäiset kaksi viikkoa yritämme mieheni kanssa järjestää aikataulun niin, että ehdimme lasta tekemään ja siitäkin on tullut jo rutiininomaista toistoa. Olen pyrkinyt olemaan stressaamatta ja mielestäni siinä myös melko hyvin onnistunut. Olen nauttinut auringosta, uimisesta, pyöräilystä ja tanssista.

Ruokavalioni on muuttunut siten, että olen syönyt juhannuksen jälkeen vain yhden karkkipussin ja sekin oli pieni pussi Brunbergin lakrtisia, muuten olenkin korvannut karkit jäätelöllä ja marjoilla. Pitkän  harkinnan jälkeen ostin jäätelökoneen, jolla olenkin jo tehnyt suussasulavia kokeiluja, tämä siis oli oleellinen maininta sen vuoksi, että voin itse valmistaa sellaista herkkua, jonka sisällön tiedän varmasti ja minkä sokerimäärään pystyn itse vaikuttamaan. Minusta tuntuu, että mieheni ei osannut arvata tähän menevän näin kauaa aikaa, itse olin varautunut, koska monet olivat kertoneet joutuneet yrittämään ensimmäistä yli vuoden ja emmehän me ole edes vielä pitkää aikaa yrittäneet, vaikka se siltä alkaa tuntua. Jotta tässä ajan suhteuttamisessa pysyisi järki päässä, päätin lukea kirjan Pitkä odotus, siinä on monta kertomusta lapsettoomuushoitoja läpikäyneistä pariskunnista, siinä myös kerrotaan, mitä hoidot pitävät itsessään sisällään, mikäli tähän vaihtoehtoon joudumme turvautumaan. Sille teokselle sopivaa vastapainoa on teos Seitsemän tytärtä, jossa kerrotaan fiktiivisesti seitsemän sukupolven tarinaa Suomessa 1840-luvulta lähtien, kertomuksissa kuvataan äitiyttä eri aikakausiin peilaten, kuinka vanhemmuus muuttuu, mutta kuitenkin pysyy samana.

Tässä yksi hyvä sivu lisää lastenhankintaan liittyen, erittäin ammattitaitoista neuvontaa ja asiaa http://pregnant.thebump.com/getting-pregnant.aspx?MsdVisit=1 .

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Kummaa

Viikko ennen kuukautisten oletettua alkamista, koin voimakasta huimausta kolmena päivänä peräkkäin. Siitä muutama päivä eteenpäin tunsin vatsassani menkkamaisia kouraisuja. Tästä muutama päivä eteenpäin , urheilun jälkeen, tuli tummaa tuhrumaista vuotoa. Sitä tuli ainoastaan sen jälkeen kun olin harrastanut liikuntaa. Kuukautisten oletettu päivä tuli ja meni, mutta kuukautisia ei kuulunut, eikä muutenkaan ollut sellainen olo, kuin tavallisesti menkkojen aikaan. Tein raskaustestin ja tuli negatiivinen tulos.
Odottelin menkkoja vielä kaksi päivää ja uusin testin, edelleen negatiivinen. Jälleen tuli tummaa tuhruista vuotoa hetkellisesti urheilun jälkeen ja parin päivän päästä tein uuden testin, negatiivinen. Tällaista kummallista oireilua ei ole koskaan ennen ollut, joten soitin jo lääkärille. Siellä todettiin, että naisen kuukautiskiertoon ehtii kaikennäköistä sattumaan ja koska en kärsi kivuista, enkä kuumeesta ja kaikki mahdolliset tutkimukset on tehty puoli vuotta aiemmin, ei ole syytä huoleen. Eikös sitten tänään ne kuukautiset alkanut, ainakin oletan, että nämä ovat nyt kunnolla alkaneet, viisi päivää niitä saikin odotella.
Keskustelimme viikonloppuna ystäväpariskuntamme kanssa raskaudenaikaisesta ruokavaliosta. Pariskunnan mies on psykologi ja nainen sairaanhoitaja. He tiesivät sanoa, että ihmisen keholla kestää seitsemän kuukautta puhdistautua myrkyistä ja lisäaineista.  Hiuksiani en ole värjännyt enää seitsemään kuukauteen, mutta lisäaineita olen kyllä syönyt ravinnon kautta mm. karkeista. Olen juhannuksesta lähtien ollut ilman limonadeja, karkkeja ja sipsejä, aikomuksena on myös jatkaa tällä linjalla. Vaikka raskauden alkamista saa näköjään jonkin tovin odotella, voin muuten valmistautua antamaan terveemmän elinympäristön sikiölle, ehkä nyt olisi myös sopiva aika siirtyä siihen luomuun. Tältä sivulta löytyy hyvin oheistusta terveelliseen raskausaikaan, sekä rikotaan myyttejä ja vahvistetaan epäilyjä http://www.webmd.com/baby/ .

Tästä kirjasta voi vielä lukea lisää aiheesta.