maanantai 15. syyskuuta 2014

Ensimmäinen

Luulen kokeneeni ensimmäisen mahdollisen keskenmenoni. Kuukautiset olivat viikon myöhässä ja kun ne alkoivat, verta tulee kuin häränkurkusta. Toki vuodan erittäin runsaasti muutenkin ja kivut ovat infernaaliset kuukautisten aikana, mutta nyt en voi sanoa kärsiväni läheskään niin kovista kivuista ja verta tulee paljon, jopa minun mittapuullani. En tiedä voiko tätä suoranaisesti sanoa keskenmenoksi, jos se alkio vain yksinkertaisesti poistuu jo ennen kunnolla alkuun pääsemistä, mutta olen melko varma, että alkuun jo päästiin.
Tavallaan ihan hyvä tietää, että jotakin oikeansuuntaista sisälläni todella tapahtuu ja ehkä sitten lopulta todella tärppää. stressini on hellittänyt erittäin paljon viimeisen puolentoista kuukauden aikana, oloni on seesteinen ja onnellinen. Elämme leppoisaa koiranpennun omistajan arkea. Koiranpentu on ollut meillä nyt reilun viikon ja olen jopa saanut kokea, miltä yöheräämiset tuntuvat. Koiranpentu on herättänyt useamman kerran yössä, milloin ulospääsyä tai muuten vain huomion kaipuutaan. Tässä on vain se erotus, että toisin kuin äitiyslomalla, minun on noustava aamulla aikaisin töihin. Viime yö oli ensimmäinen, kun sain nukkua illasta aamuun saakka.
Onhan tämä hyvää harjoitusta miehelleni ja minulle, kuinka huolehtia pienestä avuttomasta olennosta, opetella laittamaan kaikessa sen tarpeet etusijalle ja tinkimään omasta mukavuudestaan. Koiran vauvaikä on onneksi lyhyempi kuin lapsen ja edistystä on jo viikossa havaittu.
Odotan vielä kuukauden tai kaksi, jos ei sitten mitään tapahdu, aion kokeilla akupunktiota. Sitä odotellessa perehdyn siitä kertovaan kirjallisuuteen, joihin löytyy loistava opas Maria Juseliuksen kirjoitamana "Naisen matka kiinalaiseen lääketieteeseen", sekä voisin jopa kokeilla jotakin itsehoitomenetelmää Gerhard Leiboldin oppaan kanssa "Tee-se-itse akupainelu".