Pitkän pohdinnan jälkeen

Pitkä hiljaisuus on johtunut siitä, ettei ole juurikaan ollut kerrottavaa. Kuitenkin tässä odotuksen odotuksessa olen ryhtynyt pohtimaan millainen äiti minusta tulee. Tiedän tämän olevan hieman aikaista ajattelua ja vaikea kuvitella, kuinka hysteeriseksi lopulta muutun. Olen ympärilläni seurannut monenlaisia äitejä. On trendikkäitä, jotka kulkevat vauvan lanteella korkeissa koroissa, hiukset viimeisen päälle ojennuksessa, jotka eivät uskaltaudu edes avaamaan ovea ilman meikkejä kasvoilla. Ne äidit juoksevat kaikilla kutsuilla, kirppareilla, kahvittelevat ystävien kanssa, askartelevat yön hiljaisina tunteina ja leipovat sämpylöitä lasten kanssa hymysuin, jotta on kuvia mitä päivittää facebookiin.
Sitten on luomuäitejä, jotka käyvät koko perheen kanssa kirppareilla säännöllisesti, ostavat kaikkea ekologista ja haluavat kasvattaa hyviä tyyppejä, eikä niinkään perusta maalliseen menestykseen, vaan enemmänkin henkiseen kehitykseen. He kasvattavat itse perunansa ja käyvät hakemassa luomutilalta ne mitä ei parvekkeelta saa. Näitä äitejä näkee myös usein vauvatapaamisissa ja kerhotoiminnassa, koska he uskovat ennen kaikkea, lapsen sosiaaliseen kehitykseen.

Kolmantena on väsyneet äidit. Heitä valvottaa joko lapsi, opiskelu, työ tai huono parisuhde. He erakoituvat pikkuhiljaa ystävistään ja sukulaisistaan, koska viettävät kaiken ajan kotona lapsensa kanssa, peläten ulkopuolelta tulevia bakteereja tai ärsykkeitä, jotka saattavat aiheuttaa lapsessa levottomuutta = huonot yöunet. Jotkut heistä leipovat ja ompelevat pakonomaisesti jotakin, jotta voisivat piilottaa väsymystään muilta ja osoittaa, että jaksaa ja tekee asioita, vaikka tekisi mieli vain nukkua.

Toki vanhempia on niin monia kuin ihmisiäkin ja en edes viitsinyt mainita välinpitämätöntä äitiä, koska sellaista minusta ei koskaan tule. Mutta näihin kolmeen kategoriaan osuu yllättävän suuri osa tietämistäni äideistä (mikä pitää sisällään monta kymmentä tapausta). Toki äitiyttä määrittelee paljon se, millainen olen jo nyt. Omaan jollakin tasolla hippityylistä ajattelumallia. Haaveilen mieheni kanssa omakotitalosta suurella pihalla, jossa voimme kasvattaa ainakin 40% ravinnostamme. Ompelen ja kudon mielelläni vaatteita ja olen jo ostanut kirpputorilta merkkivaatteita mahdolliselle tulevalle lapsellemme. Olen tarkka pukeutumisessani ja ostan mielelläni kauniita (kalliita) vaatteita, kenkiä ja laukkuja, mutta hiuksiani jaksan harvoin sutia ojennukseen ja ripsiväri on ainoa kosmetiikkatuote, jota käytän arkisin. Kotimme kalusteet on pitkälti IKEAsta ostettua ja vaalin siisteyttä sekä järjestystä.

Luulen, että minusta tulee rennon trendikäs äiti, joka pukeutuu ja pukee lapset viimeisen päälle siisteihin vaatteisiin, askartelee ja leipoo lasten kanssa, mutta ennen kaikkea, tahdon olla äiti, joka on lastensa kanssa. Löysin ihanan blogin, jossa on vinkkejä, millaisia äitiysvaatteita voin ommella ja kutoa, kun aika on käsillä http://chocolateachuva.blogspot.fi/search/label/knitting . Jotta tiedän, kuinka olla trendikäs äiti, menettämättä cooliuttani, luen tämän opuksen ;)